Kultaan ja hopeaan liittyvä termistö herättää usein kysymyksiä, erityisesti silloin kun esineen arvoa halutaan selvittää. Eri termien ymmärtäminen saattaa tuntua hankalalta, jos ei ole aiemmin perehtynyt asiaan. Mitä tarkoittaa esimerkiksi leimamerkinnät 585, 750 tai 925? Entä mikä on kullan karaatti ja unssihinta?
Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät ja usein vastaan tulevat kultaan ja hopeaan liittyvät termit.
Karaatti
Kullan pitoisuus ilmoitetaan karaatteina (K). Karaatti kertoo, kuinka suuri osa esineestä on puhdasta kultaa.
- 24K = lähes puhdasta kultaa (99,9 %)
- 18K = 75 % kultaa
- 14K = 58,5 % kultaa
- 9K = 37,5 % kultaa
Karaatti perustuu 24 osaan: 24 karaattia tarkoittaa, että kaikki 24 osaa ovat kultaa. 18 karaatissa 18 osaa 24:stä on kultaa. Mitä korkeampi karaattiluku, sitä enemmän esine sisältää puhdasta kultaa.
Leimat
Hopean pitoisuus ilmoitetaan kolminumeroisella leimalla. Leimat kertovat puhtaan materiaalin pitoisuuden tuhannesosina:
- 925 = 92,5 % hopeaa
- 999 = lähes puhdas hopea
- 830 = 83 % hopeaa (yleinen vanhemmissa pohjoismaisissa esineissä)
Kun hopeaesineessä on 925-leima, se tarkoittaa, että esine on sterlinghopeaa. Tämä on yleisimmin koruissa ja muissa käyttöesineissä käytetty pitoisuus, sillä lähes puhdas hopea on liian pehmeä materiaali sellaisenaan käytettäväksi.
Myös kultaesineistä löytyy pitoisuudesta kertovat numeroleimat, vaikka niiden kohdalla puhutaankin yleensä karaateista. Kullassa käytetyt leimat vastaavat eri karaattimääriä seuraavasti:
- 585 leima = 58,5 % kultaa (14K)
- 750 leima = 75 % kultaa (18K)
- 999 leima = 99,9 % kultaa (24K)
Koruissa saattaa olla myös muita leimoja, jotka eivät kerro kullan tai hopean pitoisuuksia. Niistä saattaa löytyä esimerkiksi valmistajan nimileima, vuosileima tai paikkakuntaleima, jotka kertovat alkuperästä, mutta eivät sen sisältämän kullan tai hopean määrästä. Siksi pitoisuusleiman tunnistaminen on tärkeää arvon selvittämisen kannalta.
Vaikka pitoisuuksia voi ilmoittaa eri tavoilla, sekä kullan että hopean arvo määräytyy lopulta samojen periaatteiden mukaan: pitoisuus + paino + maailmanmarkkinahinta.
Kullan maailmanmarkkinahinta ja unssihinta
Kullan maailmanmarkkinahinta on hinta, jolla puhdasta kultaa ostetaan ja myydään kansainvälisillä markkinoilla. Maailmanmarkkinahinta toimii eräänlaisena perushintana kullalle kaikkialla maailmassa ja siihen vaikuttavat muun muassa maailmantalous, inflaatio, valuuttakurssit sekä sijoittajien kysyntä.
Maailmanmarkkinahinta ilmoitetaan yleensä unssihintana. Yksi unssi (troy ounce) vastaa noin 31,1 grammaa. Jos uutisissa kerrotaan, että kullan hinta on esimerkiksi 2 000 dollaria unssilta, se tarkoittaa, että 31,1 grammaa puhdasta kultaa maksaa 2 000 dollaria. Mitä tarkoittaa rodinoitu tai rodium-pinnoite? Erityisesti valkokultakorut päällystetään usein rodiumilla. Rodium on jalometalli, joka antaa korulle kirkkaan ja kestävän pinnan, joka suojaa sitä kulumiselta. Rodium-pinnoite vaikuttaa korun väriin ja pintaan, mutta ei itse kullan pitoisuuteen. Jos pinnoite kuluu ajan myötä, korun sävy voi muuttua hieman kellertäväksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä kullan arvoa, sillä arvo perustuu korun sisältämään puhtaaseen kultaan.
Sulatusarvo
Sulatusarvo tarkoittaa esineen sisältämän puhtaan jalometallin arvoa. Se lasketaan: esineen painon perusteella, huomioimalla sen pitoisuus ja käyttämällä ajankohtaista kullan tai hopean maailmanmarkkinahintaa. Sulatusarvo ei riipu esineen kunnosta, designista tai iästä, ainoastaan puhtaan metallin määrästä.
Käytännössä sulatusarvo siis tarkoittaa vain esineen arvoa eri termillä ilmaistuna.
Kultaa vai kullattua
Kaikki kultaisen näköinen ei ole täyttä kultaa. Kullattu esine tarkoittaa, että korun pinnalla on ohut kultakerros, mutta sen sisus on muuta metallia. Kullatuissa esineissä voi esiintyä esimerkiksi merkintöjä GP (kullattu), GEP (sähköisesti kullattu) tai GF (kultapinnoitettu). Kultapinnoitetut esineet sisältävät yleensä hieman enemmän kultaa kuin kullatut, mutta ne eivät silti vertaudu aitokultaisiin esineisiin.
Kun tunnet termit, myynti on helpompaa
Kullasta ja hopeasta puhuttaessa käytetään monia termejä, jotka voivat tuntua kuluttajan näkökulmasta hieman hankalilta ja teknisiltä: karaatit, pitoisuudet, leimat, unssihinta tai sulatusarvo. Todellisuudessa ne kaikki kertovat samasta asiasta: kuinka paljon arvokasta jalometallia esine sisältää ja mistä sen arvo muodostuu.
Kun ymmärrät näiden käsitteiden merkityksen, myös omien korujen ja esineiden arvoa on helpompi hahmottaa. Pienet merkinnät, paino ja pitoisuus määrittävät yhdessä sen, mikä kullan tai hopean todellinen arvo on.
Jos kotona on esineitä, joiden pitoisuudesta tai arvosta et ole varma, voit tuoda ne maksuttomaan arviointiin Kultakiertueelle. Pitoisuus tarkistetaan ja esine punnitaan avoimesti, jolloin saat selkeän tiedon esineidesi arvosta. Varaa oma yksityisaikasi arviointiin täältä.
