Artikkelit · Päivitetty
Mitä tarkoittaa koru, jonka sisäpinnassa on leima 585? Onko 925 kultaa vai hopeaa? Mitä on unssihinta tai sulatusarvo? Termit kuulostavat teknisiltä, mutta käytännössä ne kertovat kaikki samasta asiasta: paljonko esineessä on arvokasta metallia. Tähän sanastoon on koottu yleisimmät termit, joita kulta- ja hopeaesineistä puhuttaessa tulee vastaan.

Pitoisuusleimat: mitä 585, 750 ja 925 tarkoittavat?
Kolminumeroinen leima kertoo, kuinka monta tuhannesosaa esineestä on puhdasta jalometallia. Leima 585 tarkoittaa siis, että 585 osaa tuhannesta eli 58,5 % on kultaa. Loput ovat muita metalleja, kuten hopeaa, kuparia tai sinkkiä. Seosmetallit tekevät korusta kestävämmän ja vaikuttavat sen väriin.
Sama numero ei kerro yksinään, onko kyse kullasta vai hopeasta. 925 on aina hopean pitoisuus, mutta 999 voi olla kumpaa tahansa. Siksi leimaa kannattaa katsoa yhdessä esineen värin ja muiden merkintöjen kanssa.
Kultaleimat – paljonko kultaa?
Hopealeimat – paljonko hopeaa?
Sterlinghopea tarkoittaa 925-hopeaa. Se on yleisin pitoisuus koruissa ja käyttöesineissä, sillä lähes puhdas hopea on liian pehmeää käyttöön. Vanhoissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa hopeaesineissä näkee usein myös leimat 830 ja 813H. Lisää hopeasta kerrotaan artikkelissa hopea voi olla arvokkaampaa kuin luulet.
Karaatti
Karaatti (K) on toinen tapa ilmoittaa kullan pitoisuus. Se perustuu 24 osaan: 24 karaatissa kaikki 24 osaa ovat kultaa, 18 karaatissa 18 osaa 24:stä. Siksi 18K ja leima 750 tarkoittavat samaa asiaa. Suomalaisissa koruissa 14 karaatin eli 585-kulta on hyvin yleistä. Karaateista, niiden eroista ja siitä, miksi korut harvoin ovat 24-karaattisia, kerrotaan tarkemmin oppaassa 14K, 18K vai 24K – mitä karaattiluvut tarkoittavat.
Muut leimat: nimi, paikkakunta ja vuosi
Korussa voi olla pitoisuusleiman lisäksi muitakin merkintöjä. Ne kertovat esineen alkuperästä mutta eivät sen kultamäärästä.
Nimileima
Valmistajan tai sepän tunnus, usein kirjaimia.
Paikkakuntaleima
Kertoo, missä kaupungissa esine on valmistettu.
Vuosileima
Kirjain- ja numeroyhdistelmä, josta valmistusvuoden voi päätellä.
Kotona leimoja kannattaa etsiä hyvässä valossa ja suurennuslasin kanssa. Vinkit löytyvät oppaasta kultaisten esineiden tunnistaminen kotona. Leiman puuttuminen ei aina tarkoita, ettei esine olisi kultaa. Leima voi olla kulunut pois, tai esine on valmistettu ennen kuin leimaus oli tapana.
Maailmanmarkkinahinta ja unssihinta
Maailmanmarkkinahinta on hinta, jolla puhdasta kultaa ostetaan ja myydään kansainvälisillä markkinoilla. Siihen vaikuttavat muun muassa maailmantalous, inflaatio, valuuttakurssit ja sijoittajien kysyntä.
Uutisissa hinta ilmoitetaan yleensä unssihintana. Kullan mittayksikkönä käytetään troy-unssia, joka on noin 31,1 grammaa. Se on eri asia kuin tavallinen unssi, joka on noin 28,3 grammaa. Grammahinnan saa, kun unssihinnan jakaa luvulla 31,1. Hinta koskee aina puhdasta kultaa, ei sellaisenaan koruja. Ajankohtaisesta hinnasta ja sen seuraamisesta kerrotaan sivulla ajantasainen kullan hinta.
Sulatusarvo
Sulatusarvo tarkoittaa esineen sisältämän puhtaan jalometallin arvoa markkinahinnalla. Se lasketaan esineen painosta ja pitoisuudesta. Esineen kunto, muotoilu tai ikä ei vaikuta siihen.
Sulatusarvo ei kuitenkaan ole sama asia kuin tarjous. Tarjous suhteutuu markkinahintaan, ja arvioinnissa asiantuntija kertoo, miten se muodostuu. Toisaalta joillakin esineillä, kuten tunnettujen suunnittelijoiden töillä tai harvinaisilla kolikoilla, voi olla myös muuta arvoa kuin metallin arvo.
Esimerkki – keksityt luvut
Ketju painaa 10 grammaa ja siinä on leima 585. Puhdasta kultaa on 10 g × 0,585 = 5,85 g. Jos puhtaan kullan hinta olisi esimerkiksi 100 €/g, sulatusarvo olisi 585 €. Luvut ovat vain laskutavan havainnollistamiseksi, eivät kullan todellinen hinta tai tarjous.
Kultaa vai kullattua? GP, GF ja rodium
Kaikki kullanvärinen ei ole kultaa. Pintamerkinnät kertovat, onko kultaa vain ohuena kerroksena pinnalla.
| Merkintä | Tarkoittaa | Mitä sisällä on |
|---|---|---|
| GP | kullattu (gold plated) | muuta metallia, hyvin ohut kultapinta |
| GEP | sähköisesti kullattu | muuta metallia, ohut kultapinta |
| GF / doublé | kultatäytteinen | muuta metallia, paksumpi kultakerros – silti vain murto-osa kultakorun kullasta |
| 925 + kultapinta | kullattu hopea (vermeil) | sterlinghopeaa, ohut kultapinta |
Rodinoitu
Valkokultakorut päällystetään usein rodiumilla. Rodium on jalometalli, joka antaa korulle kirkkaan ja kulutusta kestävän pinnan. Pinnoite vaikuttaa korun väriin mutta ei sen kultapitoisuuteen. Kun pinnoite ajan myötä kuluu, korun sävy voi muuttua hieman kellertäväksi, mutta kultaa korussa on yhtä paljon kuin ennenkin. Valkokullasta ja muista kultalaaduista kerrotaan lisää artikkelissa miten suosituimmat korukullat eroavat toisistaan.
Kun tunnet termit, arvoa on helpompi hahmottaa
Karaatit, leimat, unssihinta ja sulatusarvo kertovat kaikki samasta asiasta: kuinka paljon jalometallia esineessä on ja miten sen arvo muodostuu. Paino, pitoisuus ja markkinahinta ratkaisevat yhdessä.
Jos leimat ovat kuluneet tai et ole varma, mitä esineessä on, asian voi selvittää ilman sitoumuksia. Kultakiertueen maksuttomassa arvioinnissa asiantuntija punnitsee ja testaa esineet silmiesi edessä ja kertoo, mitä ne sisältävät. Tapaaminen kestää noin 15 minuuttia, ja se järjestetään lähialueesi pysäkillä. Päätät itse, haluatko myydä. Jos myyt, maksu tulee pankkitilillesi viimeistään viidentenä pankkipäivänä. Käteistä ei makseta.