Artikkelit · Päivitetty
Kullan yhteydessä puhutaan jatkuvasti karaateista: 14K, 18K tai 24K. Luvut näyttävät tekniseltä yksityiskohdalta, mutta ne ovat itse asiassa se tekijä, joka yhdessä painon kanssa ratkaisee korun arvon — ei ulkonäkö, ei merkki eikä alkuperäinen ostohinta.

Mitä karaatti oikeastaan mittaa
Karaattiasteikko jakaa kullan pitoisuuden 24 osaan. Jokainen karaatti vastaa yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa kokonaisuudesta, joten 18 karaatin kullassa on 18 osaa kultaa ja 6 osaa muita metalleja — eli 75 prosenttia kultaa. Sama laskutapa pätee kaikkiin karaattilukuihin, ja siitä on helppo johtaa mikä tahansa pitoisuus itse.
Miksi käyttöesineissä sitten käytetään eri pitoisuuksia, eikä ne ole puhdasta kultaa? Puhdas 24 karaatin kulta on poikkeuksellisen pehmeää. Sitä voi taivuttaa sormin ja se naarmuuntuu helposti, joten sellaisenaan se soveltuu huonosti käytettäviin koruihin. Tästä syystä korukulta on lähes aina seos, jossa puhtaaseen kultaan on lisätty kuparia, hopeaa tai palladiumia. Seosmetallit tuovat kestävyyttä ja vaikuttavat samalla korun sävyyn.
Kuinka suuri osa on kultaa
| Karaatti | Kullan osuus | Leima | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|---|
| 24K | 99,9 % | 999 | Sijoituskulta, harkot ja kultakolikot |
| 18K | 75 % | 750 | Laadukkaat korut, kihla- ja vihkisormukset |
| 14K | 58,5 % | 585 | Hyvin yleinen korukulta Suomessa |
| 9K | 37,5 % | 375 | Edullisemmat korut, usein tuontikorut |
Kuinka paljon kultaa korussasi oikeasti on
Karaattiluku yksin ei kerro korun arvoa. Se kertoo vain, kuinka suuri osuus painosta on kultaa — ja osuus ilman painoa on pelkkä prosenttiluku. Lopullinen summa syntyy kolmesta tekijästä.
Alla oleva taulukko näyttää, montako grammaa puhdasta kultaa erilaiset korut sisältävät. Luvut on laskettu kertomalla paino pitoisuudella, eli täsmälleen samalla tavalla kuin arvioinnissa.
| Korun paino | 14K (58,5 %) | 18K (75 %) | 24K (99,9 %) |
|---|---|---|---|
| 5 g | 2,9 g | 3,8 g | 5,0 g |
| 10 g | 5,9 g | 7,5 g | 10,0 g |
| 20 g | 11,7 g | 15,0 g | 20,0 g |
Taulukosta näkyy myös se, miksi karaattiluku ei yksin ratkaise. 20 gramman 14 karaatin ketju sisältää 11,7 grammaa puhdasta kultaa, kun 10 gramman 18 karaatin sormuksessa sitä on 7,5 grammaa. Matalampikaraattinen mutta painavampi koru on siis selvästi arvokkaampi. Ajantasaisen kultahinnan löydät artikkelista Ajantasainen kullan hinta.

Keltakulta, valkokulta ja punakulta — väri ei kerro pitoisuudesta
Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että keltainen koru olisi ”oikeampaa” kultaa kuin vaalea. Todellisuudessa sävy kertoo vain siitä, mitä seosmetalleja kultaan on lisätty. Kaikki kolme yleistä sävyä voivat olla samaa karaattilukua ja siten materiaaliltaan yhtä arvokkaita.
Keltakulta
Seosmetalleina hopeaa ja kuparia suunnilleen tasasuhteessa. Lähinnä kullan luonnollista sävyä.
Valkokulta
Vaalentavina metalleina esimerkiksi palladiumia tai hopeaa. Pinta on usein lisäksi rodinoitu.
Punakulta
Kuparin osuus seoksessa on suurempi, mikä antaa lämpimän punertavan sävyn.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että 585-leimattu valkokultainen sormus ja 585-leimattu keltakultainen sormus sisältävät saman määrän kultaa samalla painolla. Valkokullan vaalea pinta voi ajan myötä kellastua, kun ohut rodinointi kuluu pois — se ei kuitenkaan tarkoita, että koru olisi menettänyt arvoaan.
Korkeampi karaattiluku ei tarkoita kestävämpää korua
Yleinen luulo
”Vihkisormuksen pitää olla mahdollisimman korkeakaraattista kultaa, jotta se kestää vuosikymmeniä.”
Näin se oikeasti on
Päinvastoin. Puhdas kulta on pehmeää, joten 14 karaatin seos kestää naarmuja ja kulumista paremmin kuin 22 tai 24 karaatin kulta. Siksi päivittäin käytettävät sormukset ovat usein juuri 14 tai 18 karaattia.
Kestävyys ja arvo ovat siis kaksi eri asiaa. Korkeampi karaattiluku nostaa materiaaliarvoa grammaa kohden, mutta tekee korusta pehmeämmän. Matalampi karaattiluku toimii arjessa paremmin, mutta sisältää vähemmän kultaa. Kumpikaan ei ole toistaan ”parempi” — valinta riippuu siitä, onko koru käytössä vai säilytyksessä.

Mistä tunnistat korun karaattimäärän
Useimmissa kultaesineissä pitoisuus on merkitty leimalla. Suomessa ja muualla Euroopassa käytetään kolminumeroista leimaa, joka ilmoittaa kultapitoisuuden tuhannesosina: 585 tarkoittaa, että tuhannesta osasta 585 on kultaa.
Mistä leima löytyy
- Sormuksissa leima on lähes aina sormuksen sisäpinnalla
- Ketjuissa ja rannekoruissa se on tavallisesti lukon lähellä tai pienessä metallilaatassa
- Korvakoruissa leima voi olla tapin takaosassa tai koukun kaaressa
- Merkintä on usein alle millimetrin korkuinen, joten suurennuslasi tai puhelimen kameran zoom auttaa
Vanhat ja ulkomaiset merkinnät
Kaikki korut eivät noudata eurooppalaista tuhannesosajärjestelmää. Yhdysvalloista peräisin olevissa koruissa pitoisuus on usein merkitty suoraan karaattilukuna, esimerkiksi ”14K” tai ”10K”. Vanhoissa perintökoruissa merkintä voi olla vielä vieraampi: Venäjän vallan aikaisissa esineissä käytettiin solotnikkajärjestelmää, jossa esimerkiksi luku 56 vastaa noin 14 karaattia.
Tuntematon leima ei siis tarkoita, etteikö koru olisi kultaa — se tarkoittaa vain, että merkintä on peräisin toisesta järjestelmästä tai toiselta aikakaudelta.
Termit, jotka kannattaa tuntea
Yhteenveto
Karaatti kertoo, kuinka suuri osa korusta on puhdasta kultaa, ja leima ilmaisee saman tiedon tuhannesosina. Kumpikaan ei kuitenkaan yksin kerro korun arvoa: se syntyy vasta, kun pitoisuus kerrotaan painolla ja päivän kultahinnalla. Väri ei vaikuta arvoon lainkaan, ja korkeampi karaattiluku tekee korusta pehmeämmän eikä kestävämmän. Moni kotoa löytyvä vanha koru on pitoisuudeltaan tuntematon, ja juuri niissä tapauksissa arviointi tuottaa eniten uutta tietoa. Lisää taustaa myyntipäätökseen löydät artikkelista Miksi myydä kultaa.