Artikkelit · Päivitetty 23
Moni jättää vanhat kultakorut laatikkoon siksi, ettei tiedä onko myynnistä maksettava veroa. Vastaus on useimmiten helpottava, mutta rajat kannattaa silti tuntea, koska kaikki kulta ei ole verotuksessa samanlaista.
Milloin kultakorujen myynti on verovapaata
Lähtökohta on tavanomaisen koti-irtaimiston myyntiä koskeva sääntö. Verohallinnon ohjeen mukaan tavanomaista koti-irtaimistoa voi myydä verotta, jos myynneistä saadut voitot jäävät kalenterivuonna alle 5 000 euron. Rajan ylittävä osuus on veronalaista pääomatuloa.
Ratkaisevaa on, mitä tavanomaisella koti-irtaimistolla tarkoitetaan. Verohallinto luettelee esimerkkeinä vaatteet, astiat, huonekalut, kodin elektroniikan, harrastusvälineet sekä kotitalouden käytössä olleet vanhat kultakorut ja -sormukset. Tavalliset perintö- ja käyttökorut kuuluvat siis tähän kategoriaan.
Raja on henkilökohtainen: kunkin perheenjäsenen omistaman irtaimiston myynnistä saatu voitto lasketaan erikseen. Jos siis puolisot myyvät kumpikin omia korujaan, kummallakin on oma rajansa. Huomaa myös, että koti-irtaimiston myynnistä syntynyttä tappiota ei voi vähentää verotuksessa.
Pienten luovutusten verovapaus
Tuloverolaissa on lisäksi erillinen pienten luovutusten verovapaus. Sen mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Tämä sääntö poikkeaa edellisestä kahdella tavalla: se koskee myyntihintoja eikä voittoja, ja se lasketaan kaikesta vuoden aikana myydystä omaisuudesta yhteensä, ei pelkästään koruista.
Milloin veroa pitää maksaa
Kaikki kulta ei ole tavanomaista koti-irtaimistoa. Verohallinto rajaa määritelmän ulkopuolelle autojen ja veneiden lisäksi arvokkaat taulut ja taide-esineet. Samoin sijoitustarkoituksessa hankittu omaisuus, kuten kultaharkot, jää poikkeuksen ulkopuolelle: niiden myyntiä verotetaan tavallisena luovutusvoittona ensimmäisestä eurosta lähtien.
| Mitä myyt | Tavanomaista koti-irtaimistoa | Käytännössä |
|---|---|---|
| Kotikäytössä olleet kultakorut ja sormukset | Kyllä | Voitto verovapaa, jos voitot ovat alle 5 000 € vuodessa. |
| Perintökorut, jotka ovat olleet kotikäytössä | Kyllä | Sama raja. Hankintamenona perintöverotusarvo. |
| Kultaharkot ja sijoituskulta | Ei | Luovutusvoittoverotus normaalisti. |
| Arvokkaat taulut ja taide-esineet | Ei | Verohallinto rajaa nämä erikseen ulkopuolelle. |
Näin luovutusvoitto lasketaan
Jos myynti ylittää verovapaan rajan tai kyse on sijoituskullasta, veron perusteena on luovutusvoitto. Se lasketaan vähentämällä myyntihinnasta hankintameno eli se, mitä esineestä on aikanaan maksettu.
Myyntihinta−Hankintameno=Luovutusvoitto
Moni ei muista tai tiedä, mitä vanhasta korusta on aikanaan maksettu. Sitä varten laissa on hankintameno-olettama: todellisen hankintamenon sijasta saa vähentää kiinteän osuuden myyntihinnasta.
Olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu alle kymmenen vuotta, ja 40 prosenttia, jos omistusaika on vähintään kymmenen vuotta.
Veroprosentti määräytyy pääomatulon mukaan: 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.
Esimerkki
Myyt 25 vuotta sitten ostetun kultaketjun 2 000 eurolla etkä löydä alkuperäistä kuittia. Omistusaika on yli kymmenen vuotta, joten hankintameno-olettama on 40 prosenttia eli 800 euroa. Luovutusvoitoksi jää 1 200 euroa. Koska ketju on ollut kotitalouden käytössä ja voitto alittaa 5 000 euroa, veroa ei tässä tapauksessa tule maksettavaksi.
Perintö- ja lahjakorujen hankintameno
Perintönä saadun omaisuuden hankintamenona pidetään perintöverotuksessa vahvistettua verotusarvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa arvoa, joka korulle määritettiin perunkirjoituksessa.
Lahjaksi saadussa korussa hankintamenona on lähtökohtaisesti lahjaverotuksessa käytetty arvo. Tässä on kuitenkin yksi poikkeus, joka kannattaa tietää: jos myyt lahjan ennen kuin on kulunut vuosi lahjan saamisesta, hankintameno lasketaan lahjoittajan omasta hankintamenosta.
Kaksi yleistä virhekäsitystä
Yleinen luulo
”Jos myyn yli 5 000 eurolla, joudun maksamaan veroa.”
Näin se oikeasti on
Raja koskee voittoa, ei myyntihintaa. Hankintameno vähennetään ensin, joten voitto on aina myyntihintaa pienempi.
Yleinen luulo
”Perintökoruista on jo maksettu perintövero, joten myynti on aina verovapaa.”
Näin se oikeasti on
Perintövero ja luovutusvoittovero ovat eri asioita. Perintökoruihin pätevät samat rajat, ja hankintamenona käytetään perintöverotusarvoa.
Yhteenveto
Tavallisen kotitalouden kohdalla vero jää yleensä kokonaan pois: korulaatikon tyhjentäminen tuottaa harvoin yli 5 000 euron voittoa yhden kalenterivuoden aikana. Verot eivät siis ole syy jättää koruja laatikkoon, mutta jos myyt suuremman erän tai kyse on sijoituskullasta, sinun kannattaa tehdä laskelma etukäteen.
Usein kysyttyä
Pitääkö kultakorujen myynti ilmoittaa veroilmoituksella?
Veronalainen luovutusvoitto ilmoitetaan veroilmoituksella. Jos myynti jää verovapaan rajan alle, ilmoitettavaa veronalaista voittoa ei synny. Varmista oma tilanteesi Verohallinnon sivuilta.
Koskeeko 5 000 euron raja myyntihintaa vai voittoa?
Voittoa. Myyntihinnasta vähennetään ensin hankintameno, ja vasta erotus eli luovutusvoitto verrataan 5 000 euron rajaan. Raja lasketaan kalenterivuosittain ja se on henkilökohtainen.
Entä jos en tiedä, mitä korusta on aikanaan maksettu?
Silloin voi käyttää hankintameno-olettamaa. Se on 20 prosenttia myyntihinnasta, jos omistusaika on alle kymmenen vuotta, ja 40 prosenttia, jos omistusaika on vähintään kymmenen vuotta.
Voinko vähentää tappion, jos myyn korun halvemmalla kuin ostin?
Tavanomaisen koti-irtaimiston myynnistä syntynyttä tappiota ei voi vähentää verotuksessa.
Mitä jos myyn kultaharkkoja tai sijoituskolikoita?
Sijoitustarkoituksessa hankittu kulta ei ole tavanomaista koti-irtaimistoa, joten 5 000 euron verovapaus ei koske sitä. Myyntiin sovelletaan tavallista luovutusvoittoverotusta.
Lähteet
- Verohallinto: Koti-irtaimiston myynti
- Verohallinto: Luovutusvoitto
- Verohallinto: Pääomatulon veroprosentti
- Verohallinto: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa
Tiedot tarkistettu 23.9.2026.
