Kultakiertueen teettämän tuoreen tutkimuksen* mukaan kullasta saadut rahat päätyvät suomalaisilla ennen kaikkea tavalliseen arkeen. Kultatuotteita myyneistä suomalaisista 66 prosenttia on käyttänyt kullasta saamiaan rahoja normaaliin elämiseen.
Rahaa käytetään myös laskujen ja velkojen maksamiseen, matkailuun ja sijoituksiin. Kullan myynti korostuu etenkin yli 45-vuotiaissa naisissa sekä keskituloisissa talouksissa.
Kullasta saadut rahat käytetään ennen kaikkea arkeen
Kultakiertueen teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaiset ovat käyttäneet kullasta saamiaan rahoja ennen kaikkea normaaliin elämiseen (66 %) sekä laskujen ja velkojen maksamiseen (15 %). Lisäksi rahaa on ohjattu matkailuun (11 %) ja sijoituksiin (9 %).
”On todella merkittävää, jos olemme voineet helpottaa kuluttajien arkea. Meille oli yllätys, että kuluttajat ovat käyttäneet näin reippaasti kullasta saatuja rahoja nimenomaan elämiseen ja laskujen maksuun. Toisaalta, kun ajattelemme yhteiskunnan nykytilannetta, tämä ei myöskään sinänsä yllätä. Kulta tuo monelle helpotusta talouteen”, kertoo Kultakiertueen operatiivinen johtaja Mira Koivisto.
Kullan hinnan nousu on vaikuttanut myyntipäätöksiin
Kaikkiaan 18–74-vuotiaista tutkimukseen vastanneista suomalaisista 28 prosenttia on myynyt kultaa. Heistä jopa 60 prosenttia on tehnyt kaupat kultaryntäyksen alkamisen eli vuoden 2023 jälkeen. Yli puolella (51 %) kullan hinnan nousu on vaikuttanut suoraan päätökseen myydä kultatuotteita.
Kullan maailmanmarkkinahinta on edelleen historiallisen korkealla, mikä houkuttelee myymään käyttämättömäksi jääneet kultakorut.
Kullan myynti palauttaa käyttämättömän kullan kiertoon
Kullan myynnissä kyse ei ole ainoastaan siitä, mihin siitä saadut rahat käytetään. Samalla käyttämättömäksi jäänyt kulta saadaan takaisin kiertoon. Tutkimukseen vastanneista 61 prosenttia pitää kullan myymistä kierrätykseen vastuullisena. Naiset, 18–24-vuotiaat sekä jo aiemmin kultaa myyneet pitävät kullan kierrättämistä muita vastaajaryhmiä vastuullisempana.
Kultakiertueelle myyty kulta palautetaan takaisin kiertoon. Kierrätettyä kultaa voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuudessa komponentteina, ja jotkut yksittäiset korut päätyvät sellaisinaan uudelleen myyntiin.
Suomalaiset suhtautuvat kullan myymiseen myönteisesti
Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kullan myymiseen hyvin myönteisesti:
- 31 % kaikista 18–74-vuotiaista suhtautuu kultatuotteiden myymiseen positiivisesti.
- 57 % jo kultaa myyneistä suhtautuu myymiseen positiivisesti.
- Vain 8 % suomalaisista suhtautuu kultatuotteiden myymiseen negatiivisesti.
Kun omien kaappien kätköistä halutaan löytää ylimääräistä täytettä budjettiin, apuna kannattaa käyttää kokenutta kultakaupan asiantuntijaa. Kultakiertue suosittelee kuluttajia selvittämään kullan myyntiin liittyviä yksityiskohtia ennen kultakaupoille lähtemistä. Asiantunteva toimija antaa aina rauhassa aikaa hinnan hyväksymiseen. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia Kultakiertueella asioineista asiakkaista myy kultansa Kultakiertueelle. Vastauksia yleisimpiin kullan myyntiä koskeviin kysymyksiin löytyy myös Kultakiertueen verkkosivuilta.
Jos sinulla on käyttämättömäksi jääneitä kultaesineitä, niiden arvon voi selvittää maksutta Kultakiertueella. Arviointi ei velvoita myymään, vaan saat rauhassa päättää, haluatko hyväksyä kullastasi annetun hinnan. Katso, milloin Kultakiertue saapuu lähellesi, ja varaa maksuton arviointiaikasi.
*Tietoa tehdystä tutkimuksesta
Heinäkuussa 2026 toteutetussa Norstatin tutkimuksessa selvitettiin 18–74-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia, suhtautumista ja tietoisuutta kullan myymisestä sekä kullan kierrätyksen vastuullisuudesta. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa jo toteutuneita ja mahdollisia tulevia kullan myyntejä, omistettuja kultatuotteita sekä myynnistä saatujen rahojen käyttökohteita. Norstatin internet-paneelissa toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 008 suomalaista, ja sen otos edustaa valtakunnallisesti noin 4 miljoonan suomalaisen kohderyhmää iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.
