Artikkelit · Päivitetty 8
Kulta on kulkenut ihmisen mukana tuhansia vuosia – faaraoiden haudoista ensimmäisiin kolikoihin, Lapin kultamaille ja lopulta älypuhelimen piirilevylle. Tässä artikkelissa käymme läpi kullan historian pääpiirteet, Suomen oman kultatarinan ja sen, mihin kultaa käytetään nykyään.
Yhdellä silmäyksellä
n. 220 700 t
kultaa louhittu koko historian aikana
⅔
siitä on louhittu vuoden 1950 jälkeen
n. 22 m
kuution särmä, jos kaikki kulta valettaisiin yhteen
45 %
maailman kullasta on koruina
Miksi kulta on kiehtonut ihmistä niin kauan?
Kulta erottuu muista metalleista kolmella tavalla. Se ei ruostu eikä hapetu, joten tuhansia vuosia vanha kultaesine voi näyttää lähes samalta kuin valmistuessaan. Se on pehmeää ja helppoa muotoilla, mikä teki siitä ihanteellisen materiaalin jo varhaisille käsityöläisille. Ja sitä on vähän: kaikki koskaan louhittu kulta mahtuisi kuutioon, jonka särmä on vain noin 22 metriä.
Nämä ominaisuudet selittävät, miksi kulta on ollut samaan aikaan koru, raha ja vallan symboli. Kullan fysikaalisista ominaisuuksista kerromme tarkemmin artikkelissa miksi kulta on poikkeuksellinen ja tärkeä materiaali.
Kullan historia aikakausittain
Vieritä nauhaa sivulle nähdäksesi kullan tarinan tärkeimmät käänteet.
n. 3000 eaa.
Muinainen Egypti
Kulta liitetään faaraoiden valtaan ja jumalallisuuteen. Hautoihin laitetaan kultaesineitä tuonpuoleista varten.
n. 600 eaa.
Ensimmäiset kolikot
Lyydiassa nykyisen Turkin alueella lyödään ensimmäiset kultaa sisältävät kolikot. Kullasta tulee mitta, jolla vaihdon arvo ilmaistaan.
Antiikki
Kreikka ja Rooma
Kulta yhdistetään aurinkoon ja jumaliin. Rooman kultakolikot liikkuvat laajalla alueella kauppareittien mukana.
Keskiaika
Kirkot ja ikonit
Lehtikultaa käytetään alttareissa, ikoneissa ja käsikirjoituksissa. Kulta kuvastaa pyhyyttä ja ikuista valoa.
1800-luku
Kultakanta
Monet valtiot sitovat rahansa kultaan. Setelin saattoi periaatteessa vaihtaa keskuspankissa kullaksi.
1971 → nyt
Vapaa kullan hinta
Yhdysvallat lopettaa dollarin kultasidonnaisuuden. Kulta jää keskuspankkien varantoihin ja sijoittajien salkkuihin.
Aikakausien vuosiluvut ovat suuntaa antavia.
Vaikka kultakanta on jäänyt historiaan, kulta ei ole kadonnut rahajärjestelmästä. Keskuspankit pitävät sitä edelleen varannoissaan, ja monet kotitaloudet kiinnostuvat kullasta erityisesti talouden heiluessa. Tätä ilmiötä käsittelemme artikkelissa miksi kulta kiinnostaa erityisesti epävarmoina aikoina.
Kulta Suomessa
Suomen kultahistoria on lyhyempi kuin Egyptin, mutta sitäkin värikkäämpi. Kultasepät ovat leimanneet tuotteitaan jo vuosisatoja, ja 1800-luvulla Lappi sai oman kultaryntäyksensä.
1868
Kultaa Ivalojoelta
Senaatin retkikunta löysi syksyllä kultaa Ivalojoelta. Seuraavana kesänä alkoi Suomen ensimmäinen kultaryntäys.
1878
Markka kultaan
Suomen markka sidottiin kultakantaan. Ensimmäinen kultakantakausi kesti ensimmäiseen maailmansotaan asti.
2009
Kittilän ensimmäinen harkko
Kittilän kaivoksella valettiin ensimmäinen kultaharkko. Nykyään se on Euroopan suurin kultakaivos.
44 t
Suomen Pankin kulta
Suomen Pankilla on noin 44 tonnia kultaa, josta suurin osa on säilytyksessä ulkomailla.
Lapin kultaryntäys
Ivalojoen löytö herätti suuria toiveita nälkävuosista toipuvassa maassa. Kun kaksi kokenutta kullankaivajaa huuhtoi kesällä 1869 joesta pari kiloa kultaa, sana levisi nopeasti, ja jokivarteen saapui kaivajia eri puolilta Suomea. Valtio rakennutti vuonna 1870 Ivalojoen Kultalan valvomaan kullankaivua ja -kauppaa. Rakennus on nykyään museo.
Suuria rikkauksia Lapin joista ei lopulta löytynyt, mutta perinne jäi. Lapissa huuhdotaan kultaa yhä, ja osa kaivajista jatkaa sukunsa työtä jo monennessa polvessa.
Suomen kulta nykyään
Teollinen kullantuotanto on keskittynyt Kittilään, jossa kaivos tuottaa vuosittain noin 7 500 kiloa kultaa. Suomen Pankki puolestaan myi vuonna 2024 noin kymmenesosan kultavarannostaan, ja sen hallussa on nyt noin 44 tonnia. Kotitalouksissa kultaa on taas pääasiassa koruina, perintöesineinä ja kolikoina – usein juuri siinä laatikossa, jota ei ole avattu vuosiin.
Mihin kultaa käytetään nykyään?
World Gold Councilin mukaan kullan kysyntä ylitti vuonna 2025 ensimmäistä kertaa 5 000 tonnia. Näin kysyntä jakautui suurimpiin käyttökohteisiin:
Kullan kysyntä 2025, tonnia
Sijoitukset (harkot, kolikot, rahastot)n. 2 175 t
Korutn. 1 640 t
Keskuspankitn. 860 t
Teknologian. 320 t
Lähde: World Gold Council, Gold Demand Trends Full Year 2025. Luvut pyöristetty.
Korut ja sijoitukset
Koruissa kulta on yhä rakkauden, juhlan ja perinteen materiaali: vihkisormukset, ristiäislahjat ja perintökorut kantavat mukanaan tarinoita. Sijoittajat taas ostavat kultaa harkkoina ja kolikoina. Sijoituskulta on lähes puhdasta, kun taas korukulta on kestävämpää seosta – eroista kerromme oppaassa sijoituskultaa vai käyttökultaa.
Elektroniikka ja teknologia
Kulta johtaa sähköä hyvin eikä syövy, joten sitä käytetään liittimissä ja piirilevyissä, joiden täytyy toimia luotettavasti vuosia. Yksittäisessä puhelimessa kultaa on hyvin vähän, mutta maailmanlaajuisesti elektroniikkaan kuluu satoja tonneja vuodessa.
Hammashoito, lääketiede ja taide
Kultaa on käytetty pitkään hammaspaikoissa ja -kruunuissa, koska se kestää ja elimistö sietää sitä hyvin. Nykyään hammaskullan käyttö on vähentynyt selvästi muiden materiaalien yleistyttyä. Myös kultasuoloja on aiemmin käytetty nivelreuman hoidossa, mutta niiden käyttö on nykyään harvinaista. Taiteessa ja rakennuksissa kulta näkyy edelleen lehtikultana esimerkiksi kirkkojen koristeissa ja kehyksissä.
Kierrätys jatkaa kullan tarinaa
Koska kulta ei kulu loppuun, lähes kaikki koskaan louhittu kulta on yhä olemassa jossain muodossa. Vanhan korun kulta voidaan sulattaa, puhdistaa ja käyttää uudelleen – ehkä uudeksi koruksi tai elektroniikan osaksi. Miksi kultaa silti louhitaan yhä lisää, selvitämme artikkelissa kerran louhittu kulta säilyy kierrossa vuosikausia.
Jos laatikossa on koruja, joita kukaan ei enää käytä, voit selvittää niiden arvon Kultakiertueen maksuttomassa arvioinnissa paikallisella pysähdyspaikalla. Esineet punnitaan ja testataan silmiesi edessä, ja päätät itse, myytkö vai viekö kaiken takaisin kotiin.
Usein kysyttyä kullan historiasta
Milloin ihminen alkoi käyttää kultaa?
Kultaa on käytetty koruissa ja koriste-esineissä tuhansia vuosia. Muinaisessa Egyptissä kulta oli keskeinen vallan ja uskonnon symboli jo yli 5 000 vuotta sitten.
Milloin lyötiin ensimmäiset kultakolikot?
Ensimmäiset kultaa sisältävät kolikot lyötiin noin 600 eaa. Lyydiassa, nykyisen Turkin alueella. Ne olivat kullan ja hopean luonnollista seosta, elektrumia.
Löytyykö Suomesta kultaa?
Löytyy. Lapin joista on huuhdottu kultaa 1860-luvulta lähtien, ja Kittilässä toimii Euroopan suurin kultakaivos, joka tuottaa vuosittain noin 7 500 kiloa kultaa.
Mihin kultaa käytetään eniten?
Vuonna 2025 suurin osa kullan kysynnästä tuli sijoituksista ja koruista. Seuraavina tulivat keskuspankit ja teknologia. Jo louhitusta kullasta lähes puolet on koruina.
Paljonko kultaa on louhittu kaikkiaan?
World Gold Councilin arvion mukaan koko historian aikana on louhittu noin 220 700 tonnia kultaa. Noin kaksi kolmasosaa siitä on louhittu vuoden 1950 jälkeen.
Lähteet
- World Gold Council: Gold Demand Trends – Full Year 2025 (2026)
- World Gold Council: Above-ground stocks, tilanne vuoden 2025 lopussa
- Yle: Suomi omistaa nyt yli 6 miljardin euron edestä kultaa (2026)
- Suomen Pankki: Historical Finnish banknotes and coins
- Agnico Eagle Finland: Kittilän kaivoksen tuotantotiedot
- Wikipedia: Ivalojoen Kultala
Tiedot tarkistettu 2.10.2026.
