Artikkelit · Päivitetty 8
Korulaatikon pohjalta löytyy ketju, jonka alkuperää kukaan ei muista. Onko se kultaa vai ei? Kotona tehtävillä testeillä pääsee yllättävän pitkälle — kunhan tietää, mitä kukin niistä oikeasti kertoo ja mitä ei.
Leima on luotettavin kotona tarkistettava merkki
Aloita aina leimasta. Euroopassa kultapitoisuus merkitään kolminumeroisella luvulla, joka kertoo pitoisuuden tuhannesosina: 585 tarkoittaa, että tuhannesta osasta 585 on kultaa. Yhdysvalloista tulleissa koruissa merkintä on usein suoraan karaattilukuna, esimerkiksi 14K tai 10K.
- Sormuksissa leima on lähes aina sisäpinnalla
- Ketjuissa ja rannekoruissa se on lukon lähellä tai pienessä metallilaatassa
- Korvakoruissa leima voi olla tapin takaosassa tai koukun kaaressa
- Merkintä on usein alle millimetrin korkuinen, joten käytä suurennuslasia tai puhelimen kameran zoomia
Leiman puuttuminen ei tarkoita, ettei koru olisi kultaa. Vanhoista ja ulkomailla valmistetuista koruista se puuttuu usein kokonaan tai on kulunut lukukelvottomaksi. Toisaalta leima ei myöskään yksin todista aitoutta, sillä myös jäljitelmiin voidaan lyödä merkintä. Se on vahva viite, ei todiste. Eri karaattiluvuista tarkemmin artikkelissa 14K, 18K vai 24K.
Magneettitesti — mitä se oikeasti paljastaa
Magneettitesti on tunnetuin kotikonsti, ja siitä liikkuu eniten väärää tietoa. Pitää paikkansa, että kulta ei ole magneettista: jos esine tarttuu magneettiin voimakkaasti, se sisältää rautaa tai terästä eikä ole umpikultaa.
Testin rajoitus on kuitenkin olennainen. Suurin osa kullan jäljitelmistä on messinkiä, kuparia tai pronssia — eikä yksikään niistä tartu magneettiin. Myöskään korukullan seosmetallit, kuten hopea, kupari ja palladium, eivät ole magneettisia. Magneettitesti ei siis erota kultaa messingistä, vaan sulkee pois ainoastaan rautapitoiset väärennökset.
Paino kertoo enemmän kuin väri
Kulta on poikkeuksellisen tiheä metalli. Siksi aito kultaesine tuntuu kädessä painavammalta kuin samankokoinen jäljitelmä. Jos suurehko koru tuntuu yllättävän kevyeltä, se voi olla onttoa tai ohuesti kullattua halvemman metallin päällä.
| Materiaali | Tiheys (g/cm³) | Huomio |
|---|---|---|
| Puhdas kulta (24K) | 19,3 | Lähes kaksi kertaa hopeaa tiheämpi |
| 18K kulta | noin 15,5 | Seosmetallit keventävät korua |
| 14K kulta | noin 13,1 | Hyvin yleinen korukulta |
| Hopea | 10,5 | Tuntuu selvästi kevyemmältä |
| Messinki | noin 8,5 | Yleisin kullan jäljitelmä, ei tartu magneettiin |
| Teräs | noin 7,9 | Ainoa näistä, jonka magneetti paljastaa |
Käytännössä tiheyttä ei voi mitata kotona tarkasti, joten paino on vain suuntaa antava tuntuma. Se toimii parhaiten vertailussa: jos sinulla on kaksi samankokoista ketjua ja toinen on selvästi painavampi, ero kertoo jotain.
Väri, kuluminen ja tummuminen
Kullattu koru paljastuu usein kulumisesta. Kun ohut pintakerros kuluu puhki reunoista, lukoista tai sormuksen alapinnalta, alta paljastuu eri sävyinen metalli. Epätasainen sävy tai selvästi erottuva rajakohta on siis varteenotettava merkki pinnoitteesta.
Tummumisesta liikkuu sen sijaan sitkeä väärinkäsitys. Puhdas kulta ei hapetu eikä ruostu, mutta korukulta ei ole puhdasta kultaa: 14 karaatin korusta 41,5 prosenttia on muita metalleja, tyypillisesti kuparia ja hopeaa. Juuri ne voivat ajan myötä tummua hieman. Lievä patina tai himmeneminen ei siis tarkoita, ettei koru olisi aitoa kultaa — se on odotettavaa.
Näitä testejä ei kannata tehdä kotona
Osa verkossa kiertävistä ohjeista vahingoittaa korua pysyvästi. Vahinko on lopullinen, eikä se lisää tietoa juuri lainkaan.
Happotesti
Vaatii esineen raaputtamista testikiveen ja jättää jäljen. Hapot ovat myös syövyttäviä.
Naarmutus viilalla
Rikkoo pinnan pysyvästi ja voi laskea korun arvoa, jos se olisi ollut myyntikelpoinen sellaisenaan.
Pureminen
Vanha tarina, joka ei toimi korukullalla. Vahingoittaa hampaita ja korua, eikä kerro pitoisuudesta mitään.
Näin luotettavia kotikonstit ovat
| Tarkistus | Mitä se kertoo | Luotettavuus |
|---|---|---|
| Leiman etsiminen | Valmistajan ilmoittaman pitoisuuden | Hyvä |
| Magneetti | Sisältääkö esine rautaa tai terästä | Rajallinen |
| Paino kädessä | Karkean viitteen tiheydestä | Heikko yksinään |
| Kulumisen tarkastelu | Onko pinta mahdollisesti kullattu | Suuntaa antava |
| Ammattilaisen mittaus | Todellisen pitoisuuden ja painon | Varma |
Milloin kannattaa kysyä asiantuntijalta
Kotikonstit riittävät karsimaan selvät tapaukset, mutta ne eivät kerro pitoisuutta. Jos leimaa ei löydy, se on kulunut lukukelvottomaksi tai epäilys jää elämään, mittaus on ainoa tapa saada varmuus.
Arvioinnissa koru punnitaan ja pitoisuus tarkistetaan silmiesi edessä, ja asiantuntija kertoo mitä tulokset tarkoittavat. Voit kysyä kaiken mitä haluat, eikä päätöstä tarvitse tehdä paikan päällä. Arviointi on maksuton eikä velvoita myymään. Mitä tilanteessa käytännössä tapahtuu, on kuvattu artikkelissa Mitä kullan arviointitilanteessa tapahtuu.
Yhteenveto
Kullan aitouden voi arvioida kotona suuntaa antavasti, mutta ei varmistaa. Leima on selkeästi paras lähtökohta, magneetti sulkee pois vain osan jäljitelmistä ja paino sekä väri antavat viitteitä. Yksikään näistä ei kerro pitoisuutta, ja juuri pitoisuus ratkaisee korun materiaaliarvon. Jos kotitarkastuksen jälkeen jää epävarmuus, mittaus antaa vastauksen ilman että korusta tarvitsee luopua.
Usein kysyttyä
Miten tunnistan aidon kullan kotona?
Etsi ensin leima: 375, 585, 750 tai 999 kertoo kultapitoisuuden tuhannesosina. Tarkista sitten, tarttuuko esine magneettiin ja tuntuuko se painavalta kokoonsa nähden. Nämä antavat viitteitä, mutta varman tiedon pitoisuudesta saa vain mittaamalla.
Tarttuuko aito kulta magneettiin?
Ei tartu. Kulta ei ole magneettista, eivätkä korukullan tavalliset seosmetallit hopea, kupari ja palladium ole sitäkään. Testi ei kuitenkaan riitä yksin, koska myöskään messinki ja kupari eivät tartu magneettiin. Aidon ketjun jousilukko voi silti reagoida, koska jousi on usein terästä.
Voiko aito kultakoru tummua?
Voi. Puhdas kulta ei hapetu, mutta korukulta sisältää aina seosmetalleja: 14 karaatin korusta 41,5 prosenttia on muuta kuin kultaa, tyypillisesti kuparia ja hopeaa. Juuri ne voivat tummua. Lievä himmeneminen ei siis kerro, ettei koru olisi aitoa kultaa.
Mitä tehdä, jos korussa ei ole leimaa?
Leiman puuttuminen on tavallista vanhoissa ja ulkomailla valmistetuissa koruissa, eikä se tarkoita ettei koru olisi kultaa. Pitoisuus selvitetään tällöin mittaamalla. Arviointi on maksuton eikä velvoita myymään.
Onko kullattu koru arvoton?
Kullatussa korussa kultakerros on erittäin ohut, joten sen materiaaliarvo jää pieneksi. Korulla voi silti olla muuta arvoa, esimerkiksi keräily- tai tunnearvoa. Ero umpikullan ja kullatun välillä selviää mittauksessa.
Kannattaako kultaa testata hapolla kotona?
Ei kannata. Happotesti edellyttää korun raaputtamista ja jättää pysyvän jäljen, ja käytetyt hapot ovat syövyttäviä. Sama tieto saadaan arvioinnissa vahingoittamatta korua.
