Artikkelit · Päivitetty
Keltakulta, valkokulta, punakulta, ruusukulta – korukulta voi olla monen värinen, vaikka pohjana on aina sama metalli. Tässä artikkelissa kerromme, mistä sävyt syntyvät, miten eri korukullat eroavat käytössä ja hoidossa ja miksi korun väri ei kerro sen arvosta.
Kaikki korukulta on seosta
Puhdas kulta on niin pehmeää, että siitä tehty sormus naarmuuntuisi ja vääntyisi nopeasti käytössä. Siksi korukultaan lisätään muita metalleja, kuten hopeaa, kuparia tai palladiumia. Ne tekevät korusta kestävämmän – ja samalla ne määräävät sen värin.
Seoksessa olevan puhtaan kullan osuus kerrotaan karaatteina tai leimalla. Esimerkiksi 18K eli 750 tarkoittaa, että korusta 75 prosenttia on kultaa. Loput 25 prosenttia ovat seosmetalleja, ja juuri niiden valinta tekee kullasta keltaista, valkoista tai punertavaa.
Kullan värit lyhyesti
Keltakulta
Perinteisin korukulta. Lämmin sävy syntyy hopean ja kuparin tasapainosta. Väri pysyy käytössä tasaisena, koska pinnoitetta ei yleensä ole.
Valkokulta
Vaalea sävy saadaan palladiumilla tai nikkelillä. Pinta on usein rodiumoitu, mikä antaa sille kirkkaan, lähes platinamaisen kiillon.
Punakulta
Seoksessa on paljon kuparia, joka antaa syvän punertavan sävyn. Kupari tekee siitä myös hieman kovempaa.
Ruusukulta
Punakullan vaaleampi, pehmeämpi sävy. Kuparia on vähemmän ja hopeaa hieman enemmän.
Vihreäkulta
Harvinainen sävy, jossa seosmetallina on lähinnä hopeaa. Väri on vaalean kellanvihreä.
Mitä 18K-kullan seoksessa on?
Kaikissa alla olevissa seoksissa on täsmälleen sama määrä kultaa, 75 prosenttia. Ainoastaan loppuosan metallit vaihtuvat. Siksi värit näyttävät niin erilaisilta, vaikka kultaa on yhtä paljon.
Tyypillinen 18K-seos värin mukaan
Keltakulta
kulta 75 % · hopea n. 12,5 % · kupari n. 12,5 %
Ruusukulta
kulta 75 % · hopea n. 5 % · kupari n. 20 %
Punakulta
kulta 75 % · kupari n. 25 %
Valkokulta
kulta 75 % · palladium tai nikkeli n. 25 %
Vihreäkulta
kulta 75 % · hopea n. 25 %
kulta
hopea
kupari
palladium / nikkeli
hopea
kupari
palladium / nikkeli
Koostumukset ovat suuntaa antavia esimerkkejä. Valmistajat käyttävät erilaisia seoksia, ja mukana voi olla myös pieniä määriä esimerkiksi sinkkiä.
Valkokulta ja rodium: miksi vanha koru kellertää?
Valkokulta ei ole luonnostaan täysin valkoista. Seos on vaalean harmahtava tai hieman kellertävä, ja kirkkaan valkoinen pinta saadaan päällystämällä koru ohuella rodiumkerroksella. Rodium kestää hyvin, mutta vuosien käytössä se kuluu, ja alta paljastuu seoksen oma, lämpimämpi sävy.
Kellertävä valkokultasormus ei siis ole merkki siitä, että koru olisi epäaito tai heikkolaatuinen. Kultaseppä voi tarvittaessa rodiumoida sen uudelleen. Valkokullan arvosta ja myymisestä kerromme tarkemmin artikkelissa käyttämätöntä valkokultaa laatikossa.
Väri ei ratkaise arvoa
Moni olettaa, että valkokulta olisi keltakultaa arvokkaampaa tai päinvastoin. Kullan arvo lasketaan kuitenkin aina esineen sisältämän puhtaan kullan määrästä – ja se riippuu pitoisuudesta ja painosta, ei sävystä.
Sama pitoisuus, sama kultamäärä
10 g 18K
keltakultaa
=
10 g 18K
valkokultaa
=
7,5 g
puhdasta kultaa
Ratkaisevaa on siis leima, ei väri. Esimerkiksi 14-karaattinen (585) valkokultasormus sisältää vähemmän kultaa kuin samanpainoinen 18-karaattinen (750) keltakultasormus. Eri pitoisuudet ja niiden leimat käymme läpi oppaassa mitä 14K, 18K ja 24K tarkoittavat.
Myöskään kuluma, kellertynyt rodiumpinta tai pieni lommo eivät muuta kullan pitoisuutta. Hyvin pitkään käytetystä korusta on voinut kulua hieman painoa, ja kivet, jouset tai muut kuin kultaosat eivät ole kultaa, vaikka ne painavat vaa’assa.
Kestävyys ja hoito värin mukaan
Kaikki korukullat kestävät arkikäyttöä, mutta niillä on pieniä eroja. Alla nopea muistilista:
KeltakultaVäri pysyy tasaisena. Puhdista miedolla saippuavedellä ja pehmeällä harjalla.
ValkokultaRodiumpinta kuluu ajan myötä, erityisesti sormuksissa. Uudelleenpinnoitus palauttaa kirkkaan sävyn.
Puna- ja ruusukultaKupari tekee seoksesta kestävän. Sävy voi ajan myötä syventyä hieman.
Kaikki väritRiisu korut uimahallissa ja siivotessa, sillä kloori ja voimakkaat pesuaineet voivat vahingoittaa seosta ja kiviä.
Jos korujen merkinnät ja termit tuntuvat vierailta, apua löytyy oppaastamme kultaan ja hopeaan liittyvät termit.
Eri väriset korut arvioinnissa
Kultakiertueen arvioinnissa korun väri ei ratkaise mitään: kelta-, valko- ja punakulta arvioidaan samalla tavalla pitoisuuden ja painon perusteella. Esineet punnitaan ja testataan silmiesi edessä, ja asiantuntija kertoo, mitä niistä selvisi. Kaikki kullanväriset esineet eivät sisällä kultaa, ja silloinkin saat tiedon siitä, mitä sinulla on.
Maksuton yksityinen arviointi kestää noin 15 minuuttia paikallisella pysähdyspaikalla, eikä myyntivelvollisuutta ole. Lue tarkemmin, mitä kullan arviointitilanteessa tapahtuu.
Usein kysyttyä korukullista
Onko valkokulta arvokkaampaa kuin keltakulta?
Ei, kun pitoisuus ja paino ovat samat. Kullan arvo lasketaan puhtaan kullan määrästä, ja 18K valkokullassa on yhtä paljon kultaa kuin 18K keltakullassa.
Miksi valkokultasormukseni on muuttunut kellertäväksi?
Pinnan rodiumkerros on kulunut, ja alta näkyy seoksen oma sävy. Se on normaalia eikä kerro korun aitoudesta. Kultaseppä voi rodiumoida sormuksen uudelleen.
Mikä ero on punakullalla ja ruusukullalla?
Molempien sävy tulee kuparista. Punakullassa kuparia on enemmän ja väri on syvempi, ruusukullassa vähemmän ja sävy vaaleampi. Nimitykset vaihtelevat myös valmistajittain.
Voiko valkokullan erottaa hopeasta?
Ulkonäöstä se on vaikeaa. Leima auttaa: valkokullassa on kullan pitoisuusleima, kuten 585 tai 750, ja hopeassa esimerkiksi 925 tai 830. Varman vastauksen antaa testaus.
Voinko tuoda arvioitavaksi eri värisiä koruja kerralla?
Voit. Asiantuntija punnitsee ja testaa jokaisen esineen silmiesi edessä ja kertoo tulokset. Sen jälkeen päätät itse, mitä teet – myyntivelvollisuutta ei ole.
